Samsung Galaxy S4 Zoom – puheominaisuuksin varustettu pokkari

Kuten Lumia 1020 -testin aikana, en ole hyötynyt taloudellisesti millään tavalla tästä koeajosta ja puhelin on palautettu testiajan päätteeksi takaisin laitteen lainaan antaneelle Rajala Cameralle.

Kevät toi mukanaan mobiilikuvaajalle mielenkiintoisen uutuuden, puhelimen ja pokkarikameran yhdistävän Android-pohjaisen Samsung Galaxy S4 Zoomin. Mielenkiintoiseksi uutuuden tekee laitteen takapuolella oleva 16 megapikselin 10-kertaisella optisella zoomilla varustettu kamera.

Ensimmäisten päivien jäljiltä jäi kömpelö tunne, kun pää ei tottunut ajatukseen, että puhelimeni on muotoiltu kuin kamera ja sitä ei voi käyttää yhdellä kädellä samaan malliin kuin omaa Galaxy S3:sta. Muotoilu ja zoomin tuoma puolentoista sentin paksuus tuovat omat haasteensa farkkujen taskussa pitämisen suhteen, joten omalla kohdallani arkipuhelimeksi Zoom ei päätyisi, mutta ulkoillessa, matkoille ja festareille Zoom tarttuisi matkaan, koska kamera olisi joka tapauksessa tärkeämmässä osassa kuin puhelimeen puhuminen.

Alkuun pieni yhteenveto listan muodossa

Tykkäsin

  • Kunnon zoom on aina monta luokkaa parempi kuin ilman zoomia
  • Monipuoliset kuvien muokkausmahdollisuudet Androidin sovellustarjonnan myötä
  • Akkukesto, jolla mentiin paljon kuvaillenkin päivä suhteellisen hyvin
  • Erillinen laukaisinpainike laitteen rungossa
  • Zoomaus mahdollista zoomin juuressa olevaa rengasta pyörittämällä
  • Kuvien helppo jakaminen eri palveluihin
  • Slow Motion -videoiden kuvaamien
  • Vaihdettava akku

Tykkäsin vähemmän

  • Laitteen paino puhelimeksi tuhti (kameraksi normaali)
  • Oletuskamerasovelluksen käyttöliittymä
  • Kirkkaalla säällä ylivalottuminen (automaattiasetuksilla)
  • Kuvat ajoittain omaan silmään yliteräviä
  • 8 gigan kapasiteetti loppuu nopeasti kesken (laajennettavissa muistikortilla)

Isompiresoluutioista kuvasatoa on tarjolla Flickr-kansiossa. Laitteen tarkemmat ominaisuudet on saatavilla Rajala Cameran sivuilta.

Kuten jo introssa tuli todettua, allekirjoittaneella meni hetki tottua laitteen käyttämiseen kameramaisen muotoilun vuoksi. Kun pää alkoi hiljalleen orientoitua siihen, että käytössä on kamera, jota voi käyttää myös puhelimena, ei ongelmia käytön suhteen enää ilmennyt. Muutaman kerran sain vastaantulevilta ihmisiltä kummaksuvia katseita, kun puhuin korvallani olevaan kameraan.

Samsung Galaxy S4 Zoom - Press PhotoSamsung Galaxy S4 Zoom - Press PhotoEdestä katsottuna kyseessä on kuin mikä tahansa Samsungin matkapuhelin 4,3″ näytön kanssa. Nimestään huolimatta kokoluokka on lähempänä S4 Miniä kuin varsinaista S4:sta. Laitteen taka-alareuna on muotoiltu siten, että se tarjoaa kunnon kahvan kädelle kuvaa ottaessa. Yläreunassa on hallitsevassa asemassa itse linssi zoomeineen. Laitteen oikeasta reunasta löytyy kaikki peruspainikkeet, eli virta-, ääni- ja kuvauspainikkeet. Painoa tälle 1,54 senttimetrin paksuiselle komeudelle kertyy 208 grammaa, eli keskivertopuhelinta huomattavasti enemmän, mutta pokkarikameralle varsin perinteinen.

Rungon vasemmasta reunasta löytyy myös reikä jalkaa varten.

Laitteen käyttöotto on itsessään androidmaisen jouhevaa, eli akku ja sim-kortti sisään laitteeseen, virta päälle ja kirjaudut Google-tilillesi. Perussovelluksilla pääsee alkuun, sillä mukana on mm. Google Photos -galleriasovelluksen myötä erinomaisen Snapseedin muokkaustyökalut.

Käytössä Android 4.2.2 -versiolla varustettu S4 Zoom tarjoaa hyvän käyttökokemuksen, eikä puhelin tahmaile. Myös kevyt videoeditointi onnistuu laitteella, joskin 4,3″ näyttö asettaa omat rajoituksensa.

Itse kuvaaminen on kuin pokkarilla kuvailisi. Erillisen kuvauspainikkeen painaminen käynnistää kuvaussovelluksen, mikäli puhelin sattuu olemaan auki. Mikäli puhelin on valmiustilassa, ei laite reagoi millään tavalla ja tämä on kieltämättä asia, jonka toivon korjaantuvan päivityksissä. Näin omasta mielestäni laitteen pitäisi käynnistyä aina kuvaustilaan kuvauspainiketta painettaessa. Jopa siinäkin tapauksessa, että puhelimessa on esimerkiksi PIN-koodi lukitus.

Perinteisten kameroiden tyyliin laukaisinta hitusen painamalla kamera tarkentaa, mutta sormella näyttöä koskien voit myös määritellä tarkennuspisteen tiettyyn kohtaan kuvaa.

Napsauta suurentaaksesi

Ilman zoomausta – Napsauta suurentaaksesi

Napsauta suurentaaksesi

10x zoom – Napsauta suurentaaksesi

Zoomin käyttöön kuvatessa on kaksi eri vaihtoehtoa, joko pyöritellä zoom-elementin juuressa olevaa ohjauskiekkoa tai napsautella kuvaussovelluksen ruudulla olevia painikkeita. Samsungin omassa sovelluksessa ei toimi Pinch-to-Zoom, eli nipistyseleillä zoomaillu ei onnistu. Google Play -sovelluskaupasta löytyy vino pino erilaisia kamerasovelluksia, joiden kanssa saa nipistyszoomailun käyttöön ja esimerkiksi määriteltyä äänenvoimakkuuspainikkeet toimimaan zoomauspainikkeina, jolloin kamera on koko ajan tukevasti kahdessä kädessä.

Samsungin oma kamerasovellus ei saa korkeita arvosanoja käytettävyydeltään. Sovellus mahdollistaa kuvausasetusten määritellyn kunnon kameroiden tyyliin, mutta toteutus ontuu. Päästäksesi manuaaliasetuksiin täytyy näpäyttää ensiksi valikko, josta saa valittua erilaiset manuaalimoodit, joiden kautta saa muutettua sitten asetuksia tarkemmin. Valitettavasti asetukset katoavat näytöltä heti kun tarkennat, jolloin oikeiden asetusten etsiminen kestää kauan hankalammissa kuvausolosuhteissa. Usein käytettävää asetusmallia varten on onneksi olemassa omat säädöt, joihin voi palata tarvittaessa. Ja kuten aiemmin jo mainittiin, Google Play tarjoaa ison määrän ilmaisia ja maksullisia kamerasovelluksia, joista jokainen löytänee mieleisensä.

Sovellus tarjoaa kuitenkin laajan skaalan erilaisia kuvausmoodeja, jotka avustavat ottamaan parempia kuvia erilaisissa olosuhteissa. Mukaan mahtaa perinteiset panoraamakuvaukset sekä HDR, parhaan kuvan valinta useamman kuvan sarjasta jne. Mukana on myös animoituja gif-kuvia tekevä moodi, jolla voit pysäyttää osan ruutualasta ja loput jatkaa elämäänsä.

Kameran tarkennus toimii rivakasti ja osaa tarkentaa myös suhteellisen hyvin liikkuviin kohteisiin. Kamerasovelluksen käynnistyminen kuvaamispainiketta painalla pitää sisällään pienen viiveen, todennäköisesti vahinkokäynnistämisten vähentämiseksi, joten kiireessä on hyvä pitää puhelimen pikakuvakkeissa myös kamerasovelluksen käynnistyskuvake.

Kuvien laatu on keskihintaisen pokkarin tasoa eli niistä saa teetettyä hyvälaatuiset kymppikuvat perhealbumiin. Laajat säätömahdollisuudet antavat osaavalle kuvaajalle paljon mahdollisuuksia, mutta automaattiasetuksillaan Zoom tekee hyvää jälkeä ja osaa sopeutua erilaisiin olosuhteisiin hyvällä tuloksella.

Kevään ensimmäisillä kirkkailla aurinkopäivillä oli havaittavissa ajoittaista kuvien ylivalottumista yhdistettynä yliterävyyteen, joten jonkin verran asetusten muokkaamista piti tehdä. Kuvissa oli myös havaittavissa taipumista lilaan näissä olosuhteissa. Huom! En ole lukenut vastaavasta muualta, joten on mahdollista, että tämä ongelma esiintyi vain minun testikappaleessani.

Hämäräkuvat olivat laadultaan katselukelpoisia, joskin olen onnistunut kadottamaan nämä kuvat kovalevyltäni, joten niistä ei ole valitettavasti kuin yksi esimerkki leffateatterireissun muistona.

Zoom tarjoaa myös erillisen makrokuvausmoodin yksityiskohtien tarkempaan kuvaamiseen.

Kannattaa tutustua kuvakavalkaadiin Flickr:n puolella, jonne on ladattu noin seitsemänkymmentä kuvaa pitkälti ilman muokkausia.

Hitusen jäi harmittelemaan, että testiajanjakson aikana oli sen verran kiirus työrintamalla, ettei viitsinyt iltasella lähteä konserttiin kokeilemaan kameran ja videoinnin ominaisuuksia niissä olosuhteissa.

Videoiden suhteen Zoom suoriutuu siinä missä muutkin vastaavat laitteet. Laadun suhteen on vaihtoehtoina 1080p 30fps tai 720p 60fps mahdollistaen zoomauksen kesken kuvaamisen. Videot ovat laadultaan hyviä ja videoiden kuvaamisen aikana on myös mahdollista ottaa still-kuvia.

Pienenä ekstrana on myös mahdollisuus kuvata slow motion -videoita, kuten alla oleva esimerkki, sekä valmiiksi nopeutettuja videoita. Efektivideoita kuvattaessa ei ole zoomausvaihtoehto käytettävissä.

Noin kolmen sadan euron hinnalla kaupasta irtoava laite on hintaisekseen varteenotettava vaihtoehto, mikäli sinulla on tarve löytää itsellesi monipuolinen puhelin, joka tarjoaa keskimääräistä paremman kameran zoomilla.

Voisin kuvitella tämän erinomaiseksi vaihtoehdoksi esimerkiksi live-raportointia tilaisuuksista tekeville, sillä hyvä kuvanlaatu yhdistettynä nopeaan jakamiseen eri palveluihin on paljon enemmän kuin mitä normaalit kännykkäkamerat pystyvät tarjoamaan.

Aiemmin jo mainitsinkin Zoomin olevan hyvä vaihtoehto taskupokkarin ja puhelimen korvaajaksi matkoilla, suomalaisella kun kuitenkin on vyölaukkunsa joka paikassa, jossa kameraa voisi tarvita.

 

Android-käyttäjän tunnustuksia: Lumia 1020 ihastutti

Matkapuhelinten rooli on muuttunut arjessa aika lailla siitä, mitä ne olivat aikana, jolloin itsekin ensimmäistä halkoa kannoin mukanani. Tuolloin puhelinta käytettiin soittamiseen ja myöhemmin tekstiviestin lähettämiseen, nykyään korostuu kamera ja sovellusten toimivuus.

Android-käyttäjänä viimeiset kolme vuotta olleena on tottunut hyviin ja erinomaisiin sovelluksiin ja Galaxy S3:n myötä myös varsin käyttökelpoiseen kameraan. Kameran ja Instagram-sovelluksen kautta järjestyi mahdollisuus päästä koeajamaan Nokian uusinta, lehtien niin kauniisti tituleeraamaa hirviökameraa, joka tunnetaan myös nimellä Lumia 1020.

Hyvien tapojen mukaisesti mainittakoon, että en ole hyötynyt taloudellisesti millään tavalla tästä koeajosta ja puhelin on palautettu testiajan päätteeksi takaisin laitteen lainaan antaneelle Rajala Cameralle.

Hiljainen alkusoitto, eli kiireisen lukijan yhteenveto.

Pidin Lumia 1020:ssa:

  • Laitteen jämäkkyys
  • Näytön koko ja kirkkaus
  • Erillinen kamerapainike rungossa
  • Hyvin suojattu linssi kameraelementissä
  • Nokia Pro Camera -sovellus
  • Erinomainen kuvanlaatu hyvissä olosuhteissa
  • Hyvä kuvanlaatu vähemmän hyvissä olosuhteissa
  • 6tag-sovellus, joka on yritysinstagrammaajan unelma monen käyttäjätilin tuellaan.

Pidin vähemmän Lumia 1020:ssa

  • Akkukesto
  • Kuoren liukkaus
  • Tietyt Windows Phone -sidonnaiset käytettävyysasiat (joihin tottuu käytön myötä)

Parempilaatuisia kuvia nähtävillä Flickr-galleriassa.

Lumia 1020Ensimmäiset askeleet Lumian kanssa ovat miellyttäviä. Laite on rakenteeltaan jämäkkä, joskin hieman liukas, mutta jämäkkyydestään huolimatta taskuun sopiva niin kooltaan kuin painoltaan. Puhelimen etuosa on lähes kokonaan 4,5” näyttöä ja laitteen kääntämällä paljastuu paljon kohuttu 41 megapikselin kamera, joka on sijoitettuna mustaan, muutaman millin kuoresta nousevaan kiekon muotoiseen elementtiin. Kameraelementistä huolimatta puhelin tuntuu tasapainoiselta kädessä ja käyttö onnistuu yhdellä kädellä.

Puhelimen oikeasta reunasta löytyy perinteiseen malliin painikkeet äänenvoimakkuuden säätämiseen sekä virtanappula. Nokia on kuitenkin jo joissain malleissaan ymmärtänyt yhden pienen asian, jonka soisi kameraa mainostavien puhelinvalmistajien myös huomioivan, eli erillisen painikkeen kameraa varten, joka niin herättää kameran kuin ottaa myös kuvia.

Pieni asia, joka nostaa mobiilikuvaajan fiiliksiä aika lailla, kun ei tarvitse riisua hanskoja ja punnertaa puhelimen suojakoodia ennen kuin pääsee ottamaan kuvia.

Windows Phonen käyttöliittymä poikkeaa iPhonen staattisesta kuvakepaljoudesta ja Androidin kuvakkeita ja interaktiivisia widgettejä tarjoavasta lähestymisestä. Windows Phonen ruuduista koostuva päänäyttö mahdollistaa sovellusten lisäämisen päänäytölle eri kokoisina ruutuina, joista osa on staattisia kuvakkeita ja osa näyttää sovelluksen tietoa suoraan ruudun sisällä..

Käyttöliittymä on on kevyt ja sulava käyttää pienen totuttelun jälkeen, parhaimmillaan miellyttävän minimalistinen.

Tietyt sovellukset osaavat myös antaa notifikaatioita, jotka ilmaantuvat ruudun yläreunaan käynnissä olevan sovelluksen päälle. Android-käyttäjänä kieltämättä jää kaipaamaan Androidin notifikaatiojärjestelmää ja sieltä tutuksi tulleita toiminnallisia notifikaatioita, mutta Windows Phonen notifikaatiot on ainakin hyvä alku.

Sovellukset itsessään ovat omalla tavallaan puhelimen heikoin lenkki. Kamerasovellus on itsessään erinomainen, mutta esimerkiksi omassa arjessa paljon käytössä olevat Twitter- ja LinkedIn-sovellukset ovat varsinkin käyttämältään ruututilaltaan tuhlailevia. Tämä lienee käyttöliittymäohjeistuksiin liittyvä nyanssi, jonka toivon muuttuvan tulevaisuudessa. Osa sovelluksista kalpenee muiden käyttöjärjestelmien veljiensä rinnalla, joskin uskon tulevaisuudessa panostuksen nousevan, mikäli Windows Phone alkaa lunastamaan paikkaansa kolmantena ekosyysteeminä.

Makuasioita, sanoisi toinen.

Entäpä tuo kamera, lienee se oleellisin kysymys? 41 megapikseliä on iso määrä mihin tahansa puhelimeen (kameraan) ja voisi kysyä, että mitä iloa siitä on.

Kun otat Lumia 1020:lla kuvan, tallentuu siitä oletuksena kaksi versiota, sekä korkearesoluutioinen että viiden megapikselin versio. Viiden megapikselin versiota käytetään esimerkiksi kuvia eri kanaviin jaettaessa, kun taas korkearesoluutioista puhelimessa käsitellessä ja kun zoomaillaan/rajaillaan yksityiskohtia.

Hyvissä olosuhteissa otetuissa korkearesoluutioisissa kuvissa on se pieni juju, että ne sisältävät paljon yksityiskohtia ja informaatiota, joka mahdollistaa sen jokaisen kamerapuhelimen akilleen kantapään, kuvien zoomailun ilman, että kuva pahemmin kärsii. Kuvia on luonnollisesti mahdollista rajata ja jakaa rajattuja otoksia eteenpäin.

Hämärässä ja salamalla kuvaamisessa on paljon hyvää ja paljon perinteistä kännykkäkameraa/pokkaria.

Salamalla kuvia otettaessa Lumia on kuin yksi muista, eikä suuria tanssiliikkeitä tullut tehneeksi koekuvia otettaessa. Kylmä, kännykkämäisen tehokas salama ei ihmeitä tee, joten päädyin samaan ratkaisuun kuin muillakin puhelimilla ja kytkin salaman kokonaan pois käytöstä, mikäli kuvauskohde pysyi vähääkään paikoillaan ja tilassa oli muuta valoa.

Sen sijaan paljon kehuttu hämärässä kuvaaminen oli pitkälti niin hyvää kuin sanotaan. Illan hämärtämät maisemat ovat Lumian ikuistamina suhteellisen valoisia ja yksityiskohtiakin näyttäviä suoraan oletusasetuksillaan. Omalla kohdalla ominaisuus oli ehkä jopa turhankin tehokas ajoittain ja tulin säätäneeksi manuaalisesti valotusaikaa pienemmäksi, jotta saan enemmän pimeyden tuntua maisemaan.

Hitusen tuli harmitelleeksi, etten yrittänyt virittää jalkaa pimeätestauksessa, joka olisi mahdollistanut käsivaraa enemmän valotusajan kanssa pelaamista.

Lumian kamerasovellus, Nokia Pro Camera, lienee paras kamerasovellus, johon olen törmännyt tähän mennessä. Sovellus käynnistyy nopeasti, siinä on kaikki tarvittavat säädöt sormien ulottuvilla ja sormen heilautuksella avautuva viuhka, josta pääsee valitsemaan manuaalisesti kaikki oleelliset asetukset valkotasapainosta valotusaikaan.

Kameran käytettävyys yhdistettynä sormella tarkennuskohteen valintaan oli ensiluokkainen.

Kuva: Nokian www-sivut

Ainoa, mitä jäin kaipaamaan, oli ajastamisen mahdollisuus. Pimeässä testailu olisi ollut huomattavasti mukavampaa, mikäli olisi voinut asetella puhelimen paikoilleen ja määritellä kuvan ottamisen vasta muutamien sekuntien päähän painalluksesta, jotta olisin välttänyt ylimääräisen tärinän.

Paljon arkea kuvin dokumentoivana kamera näyttelee tärkeää osaa matkupuhelimen käytössä ja Lumia 1020 oli erinomainen elinkumppani kahden viikon ajan. Se, että kuvan saa otettua hanskat kädessä suoraan rungossa olevan kamerapainikkeen kautta, on uskomattoman paljon nopeuttava yksityiskohta ja yksi suurimpia asioita, joista poisoppiminen on ollut tuskallista viimeisen viikon aikana.

Android-miehen tunnustus: Kahden viikon koekäytön aikana ihastuin kameraan sen verran paljon, että hintojen laskiessa olisin valmis harkitsemaan vakavasti siirtymistä Lumia 1020 -käyttäjäksi.

Sokerina pohjalla osoitus Lumian kyvykkyydestä ilotulitusvideon muodossa.

Tätä et kuullut SoMe-konsultin suusta

Coccoo

Varoitus. Teksti saattaa sisältää voimakasta liioittelua, sarkasmia ja kyynisyyttä varovaisen optimismin harson alle käärittynä.

Tulee aika, jolloin (oman toimen ohella toimivan) sosiaalisen median konsultin on pakko katsoa peiliin ja miettiä, että onko maailmankaikkeudessa kaikki hyvin. Omalla kohdallani tämä alkoi tapahtumaan hiljalleen vuoden vaihteen jälkeen, kun verkon kaikkivoipuuden hypetys alkoi nousta uusiin sfääreihin.

Verkossa maalattiin kauhukuvia kuinka lintujen laulua ei kuule enää kukaan, kun ne typerät pulut eivät ymmärrä tulla lirkuttamaan Twitteriin ja nokkimaan Facebook-seinää. Maitoa ei saa enää pian kaupasta, koska kauppias ei ole pystyttänyt verkkokauppaa ja twiittaa.

Sosiaalisesta mediasta ja verkosta leivottiin kaiken pelastavaa mekanismia, jota se ei tule olemaan, vaikka siitä on ja tulee olemaan paljon iloa niin buhineksessa kuin ihmisen arjessa.

Ohessa muutamia asioita, jotka ovat raapineet tajuntaani viime aikoina.

Sosiaalinen media on kaatanut hallituksia. Ärhäkimmänkin puolestapuhujan lienee syytä myöntää, että ihmisilläkin on ollut oma osuutensa prosessissa. Twitter ja Facebook ovat olleet erinomaisia välineitä välittämään viestiä ja auttamaan ihmisten organisoinnissa. Ja loppupeleissä hallitusten kaataminen on helpompaa, kun sinulla on kymmeniä tuhansia vakaumuksensa puolesta kuolemaan valmiita olevia mukana kaduilla. Muutama sata suomalaista, yllytyksestä mihin tahansa verkossa tapahtuvaan loan heittoon lähtevää internetsoturia ei kuitenkaan aja ihan samaa asiaa.

Sopii toki miettiä, että onko Suomessa verkossa närkästyjiä niin paljoa, että niistä saadaan oikeasti iltapäivälehtien otsikoita enempää haittaa yritysten toiminnalle.

Toimitusjohtajan tulee olla Twitterissä. Niin… Toimitusjohtajan tulee olla johtamassa yritystään ja auttaa siellä olevia ihmisiä saavuttamaan yhteisiä tavoitteitaan. Arjen haasteiden keskellä muutamien kymmenien sosiaalisen median ja viestintäkonsulttien vaatimus olla heille vastaamassa on hitusen liikaa vaadittu. Kun ruskea aines iskee tuulettimeen, lienee enemmänkin viestinnän tehtävä reagoida asiaa nopeasti, aloittaa roskapussin täyttäminen ja levittää viestiä eri kanaviin, ehkä myös informoida missä kanavissa heillä on resursseja olla aktiivisesti mukana, mikäli siihen on oikeaa tarvetta. Toimitusjohtajan näkymättömyys sosiaalisessa mediassa ei tee hänestä kaikesta pihalla olevaa kalkkista, vaan kyseessä voi olla hyvinkin tietoinen päätös keskittyä liiketoiminnan johtamiseen ja antaa viestinnälle tilaa tehdä omaa työtään.

Tämän kanssa en ilmeisesti ole yksin, sillä asiaa on tullut puitua muutamien johtotehtävissä työskentelevien ihmisten kanssa, joista osa on itsekin Twitter-käyttäjiä.

Sosiaalisessa mediassa myydään. Myydään siellä tai ainakin sen varjolla. Kun aletaan oikein miettimään paljonko Suomessa on aktiivisia Twitterin ja Facebookin käyttäjiä (tiedän, myös Google+:aa käytetään) ja suhteutetaan sitä määrää esimerkiksi Amerikassa oleviin käyttäjämääriin, niin lienee aina selvä, että meillä ei ole ihan tarpeeksi maksavaa yleisöä lähteä iskemään miljoonia euroja Facebook- ja muihin vastaaviin kamppiksiin. Aika lailla monet kotimaiset blogikirjoitukset huutavat samaa mantraa kuin tuhannet jenkkiblogit miettimättä tätä pientä aspektia, että isossa maailmassa on miljoonia ja taas kerran miljoonia ihmisiä enemmän kohderyhmänä. Toki meilläkin on globaaleja toimijoita, mutta pitkälti suomalaiset myy suomalaisille.

Olemalla läsnä pidetään yritystä ihmisten mielessä ja vastaillaan kysymyksiin, mutta näin kotimaan kamaralla ei pelkällä rahan syytämisellä verkkomainoksiin tehdä rahaa. Se vaatii mahtavia ideoita, ilmiöiden luomista ja ymmärrystä oman kohderyhmän mielen liikkeistä.

Nostan käteni ilmaan ja tunnustan itsekin välillä innostuneeni mahdollisuuksista ja hehkuttaneeni uutta ja kaunista. Hetkeksi hypen ulkopuolella olemisen jälkeen on tullut kuitenkin miettineeksi, että olisi syytä hieman jarrutella ja miettiä miten ulkomaiden opit suhteutettaisiin katajaisen kansan pääluvuille toimivaksi.

Globally Local ja Think Big ovat hienoja ajattelumallia, eikä tulevaisuutta rakennetta visioimatta suuria, mutta toinen jalka on hyvä pitää maassa, jotta on perusta mille rakentaa.

Kiitos, että kuuntelit.