Business Intelligence, tuttavallisemmin BI, suomeksi myös liiketoimintatiedon hallintana tunnettu taiteenlaji ei ensimmäisenä herätä mielikuvaa ihmisiä ympärilleen keräävästä toiminnosta, joka virittää intohimoista keskustelua. Kun hetken aikaa pyörittää ajatusta lisää, niin BI:n avulla tuotetut raportit lukuineen nostattavat suuriakin tunteita ja keskusteluja, joten Social BI ei välttämättä ole täysin tuulesta temmattu termi.
Aihealueena sosiaalinen BI on jo siitä mielenkiintoinen, että yksiselitteistä kuvausta en ole vielä tähän mennessä löytänyt siitä, mitä tämä olisi. Käytännön tasollahan BI-ratkaisulla tuotetaan liiketoimintajärjestelmistä jalostettua tietoa tukemaan päivittäistä päätöksentekoa, yleensä kuitenkin strukturoidusta informaatiosta. Mikäli alkaa katsomaan asiaa erilaisten yhteisöpalveluiden suunnalta, tieto ei enää olekaan kovin määrämuotoista ja sitä kautta huomattavasti hankalampaa analysoitavaa noin automaattisesti toteutettuna.
Seuraavassa kuitenkin hieman pohdintaa, mitä tämä kattotermi voisi tarkoittaa.
Ulospäin suuntautuva sosiaalinen BI
Tiedon jakaminen eri kanaviin ja eri kanavissa tiedon analysointi lienee ensimmäisiä toteutuksia, mihin jokainen järjestelmä pystyy tulevaisuudessa, ellei jo nyt. Perinteiseen malliin raportin puskeminen Exceliin tai html-muotoon on ollut mahdollista jo kauan, mutta miltä tuntuisi saada tieto Dashboard-tyyppisenä toteutuksena suoraan matkapuhelimeen tai tablettiin? Tähän ainakin SAP BusinessObjects jo tarjoaa ratkaisuja iPhonelle ja iPadille sekä Android-pohjaisille matkapuhelimille, eli askelia kohti uutta huomista on otettu ja eteenpäin mennään vauhdilla. Näihin kun yhdistetään keskustelumahdollisuudet, alkaa lupaus mobiilista työstä lunastua.
Entäpä jos tieto saataisiin suoraan esimerkiksi sisäisten työskentelyvälineiden virtaan, vaikkapa Yammeriin, jossa olisi välitön keskustelumahdollisuus raportin tiedoista ilman, että joudutaan pelaamaan pirstoutuvien sähköpostiketjujen kanssa? Entä jos julkiseen jakoon tarkoitettua tietoa saisi julkaistua suoraan yrityksen Facebook-sivulle, jota kautta se näkyisi yritystä seuraavien ihmisten tietovirrassa? Entäpä jos saisit linkitettyä sivuillesi reaaliaikaisesti päivittyvää dataa keskustelujen pohjaksi?
Mobiililaitteet ja monimuotoiset, keskustelun mahdollistavat jakelukanavat tulevat tuomaan BI:n lähemmäs jokaista ihmistä.
Analysoitavan tiedon hakeminen julkisesta verkosta
Looginen vastapari julkaistavalle tiedolle on tiedon lukeminen analysoitavaksi erilaisista palveluista kuten keskustelupalstoilta, blogeista, Twitteristä tahi Facebookista. Yhteisöpalvelut pitävät nykyisellään sisällään erittäin paljon tietoa esimerkiksi ihmisten ostokäyttäytymisestä, suhtautumisesta eri brändeihin ja olisi sulaa hulluutta olla ottamatta huomioon tätä kaikkea informaatiota. Ongelma on monitoroitavien palveluiden lukumäärä ja tiedon vapaa olemus siinä suhteessa, että vapaasta tekstikentästä tiedon poimiminen automaagisesti vaatii tehokkaiden algoritmien työstämistä, varsinkin suomenkielen taivutusten ansiosta.
Pohjustuksena seuraaville esimerkeille kannattaa lukea Rautasillan erinomainen kirjoitus siitä, kuinka tietoa jaetaan verkkoon ja miksi se pitäisi mahdollistaa vaikka ei aktiivisesti itse toimita yhteisöpalveluissa. Eero, ole hyvä –> http://www.rautasilta.net/2010/10/yritys-voi-olla-facebookissa-ilman.html
Hyvä kirjoitus, eikö?
Tietoa löytyy pirstaloituneena ympäriinsä ja parhaillaankin joku kirjoittaa jonnekin kuinka kurjaa asiakaspalvelua hän sai tai kuinka hienolta ostotapahtuma tuntui, kun myyjät huomioivat hänet yksilönä. Yritysten tulisi nähdä hieman vaivaa ja tutkia millaisilla foorumuilla heistä puhutaan ja päästä arvokkaan tiedon lähteille. No, valuttiin hieman skoopista ulos, eli takaisin asiaan esimerkkien muodossa.
Facebookin hyödyntäminen tietolähteenä
Facebookissa tykätään ja kommentoidaan, suositellaan ja taputellaan toisiamme virtuaalisesti selkään. Mikäli yrityksen tai kilpailijan sivulla on mielenkiintoista sisältöä, herättää se todennäköisesti keskustelua puolesta ja vastaan. Mikäli keskustelua ei synny, annetaan nyt vähintään peukkua, mikäli sydämessä tuntui lämpimältä lukiessa.
Yksi hyödyntämisen kohde on luonnollisesti imuroida jokaisen päivityksen tykkääjät järjestelemään ja tehdä analyysiä tämän perusteella esim. siitä, että kuinka paljon meillä on ns. ammattitykkääjiä, jotka vain tykkääväät tykätä kaikesta. Kun ammattitykkääjät suodatetaan pois, päästään käsiksi ihmisiin, jotka ovat ehkä kaupallisestikin kiinnostuneita tykätessään vain tietynlaisista kirjoituksista.
Mikäli päivitykset herättävät kommentointia, päästään porautumaan myös näiden tykkääjiin, kenties sitä kautta löytämään mielipidejohtajia, joiden kommentteja kommentoidaan ja joita seurataan. Mielipidejohtajien kanssa keskusteluihin pääsemisestä on tuskin haittaa, kun mietitään brändin tai tuotteen viemistä seuraavalle tasolle.
Päivitys voi esim. olla ilmoille heitetty ajatus jostain uudesta ominaisuudesta tuotteeseen, joten luonnollisesti suuri määrä tykkääjiä kertoo siitä, että ollaan oikeilla vesillä –> crowdsourcingia parhaimmillaan, kun asiakkaat alkavat jalostamaan ideaa ja tuo tieto saadaan kaivettua talteen.
Mikäli yrityksellä on monta brändiä ja kaikilla omat Facebook-sivunsa, päästään tekemään mielenkiintoista analyysia siitä brändien ristiinseurannasta. Ja entäpä ne kilpailijoiden Facebook-sivut sisältöineen?
Kokonaan oma lukunsa on Social Plugin:ien, eli esim. maaginen Suosittele/Tykkää -nappula upotettuna yrityksen www-sivuille kautta saatava tieto.
Summa summarum, yrityssivun sisällöstä saadaan paljonkin tietoa irti analysoimalla millaiset avainsanat päivityksissä aktivoivat ihmisiä, millaiset avainsanat aktivoivat ketäkin ja parhaassa tapauksessa kommentoinnin kautta vielä minkä takia he pitävät juuri näistä asioista.
Tietolähteenä blogit, keskustelufoorumit ja Twitter
Maailma on pullollaan blogeja, joilla käsitellään mitä tahansa aamupalan koostumuksesta avaruusrakettien kitkakertoimiin. Näiden välillä on paljon blogeja, joissa vaikkapa tekniikkaan suuntautuneet ihmiset kertovat näkemyksiään missä mennään maailmassa ja parhaimmat näistä saavat vielä ihmiset kommentoimaan ja jakamaan juttujaan. Kommentointien ja eri sivustoilta juttuihin linkityksen perusteella päästään kiinni lukijakuntaan, jota mahdollisesti omat tuotteet ja niiden kehittäminen voivat kiinnostaa.
Keskustelufoorumit ovat pohjaton tiedon lähde, joskin laatu vaihtelee suuren määrän vuoksi. Omalle asialleen tärkeiden foorumeiden kautta pystytään jälleen kerran avainsanamonitoroinnilla kaivamaan oman aihealueen keskustelut, keskustelijoiden määriä, avauksia ja kommentteja analysoimalla pääsemään kiinni aiheen merkitykseen käyttäjätasolla (jep, kaivamaan myös aiemmin mainittuja ajatusjohtajia). Foorumit ovat ajoittain myös erinomaisia lähteitä, kun halutaan selvittää tuotteiden käyttötapoja ja sitä kautta parantaa käytettävyyttä.
Twitteriä miettiessä tietolähteenä kiinnostaa luonnollisesti kuinka usein yrityksen nimi , tuotteen nimi tai yleisesti alaan liittyvä avainsana vilkkuu tviiteissä, kuinka paljon yrityksen omia tviittejä jaellaan ympäriinsä retweetin avulla. Massasta toistuvien avainsanojen etsinnän kautta päästään esim. seuraajien profiilista löytyvän sijaintitiedon kautta porautumaan jonkin aihealueen kiinnostavuuteen eri maantieteellisissä positioissa.
Edellä mainittujen palvelun kohdalla ongelmaksi muodostuu tarjonnan laaja kirjo ja juurikin vapaasti kirjoitettavan tekstin analysoinnin automatisointi.
Liitetään vielä bonuksena matkaan paikkatietopalvelut, joiden sisäänkirjausten kautta ihmiset julistavat pitävänsä paikan palveluista ja joskus jopa suosittelevat paikkaa. Näiden tietojen kerääminen auttaa jälleen kerran seuraamaan brändiuskollisuutta ja käyntitiheyksiä. Paikkatietopalvelu on käytännössä virtuaalinen ja yhteisöllinen kanta-asiakaskortti.
Lopussako kiitos seisoo?
Teksti venyi hieman pitkäksi, joten toinen osa taitaa olla tulossa liittyen vastaavaan ajatteluun yritysten sisäisessä toiminnassa.
Kun kokonaisuutta alkaa miettimään tarkemmin, linkittyy sosiaalinen versio BI:stä hyvinkin paljon sosiaaliseen versioon CRM:stä. Asiakkaan kuunteleminen kun näyttelee kummassakin suurta roolia.
Yhteisöpalveluiden sisällön analysoinnilla päästään tekemään johtopäätöksiä siitä, että kannattaako enää puhua seipäistä, kun asiakkaat haluavat kokonaisia aitoja. Tarjoamalla asiakkaille sitä sisältöä, jota he haluavat, pidetään asiakkaat tyytyväisenä? Ehkä näin, mutta toisaalta ei autoakaan olisi keksitty, mikäli Henry Ford olisi toteuttanut asiakkaiden toivetta nopeammista hevosista.